8.5.2011

No onkos tullut kesä

Äitienpäivä ei ole koskaan ollut lempipäiviäni. Olen tietenkin todella iloinen kaikkien muiden puolesta kenellä on äiti, mutta harvat varmaan osaavat arvostaa äitejään tarpeeksi tai ylipäätän sitä, että sellainen on olemassa, koska se on niin monelle itsestäänselvyys. On ihanaa ajatella, että joskus olen itsekin äiti ja äitienpäivää vietetään minun vuokseni, mutta silti tämä päivä tulee olemaan aina hieman surullinen, sillä harvoin pääsen edes oman äitini haudalle viemään kukkia.

Minulla on kyllä ihana ja rakastava äitipuoli, jonka kanssa isäni meni naimisiin 13 vuotta sitten ja hän on toiminut äidin roolissa suurimman osan elämästäni, mutta ei se tietenkään ole sama asia kuin biologinen äiti. Vietämme kuitenkin äitienpäivää aina yhdessä perheen kanssa ja tänä vuonna kävimme museossa ja joimme äitienpäiväkahvit yhdessä.

Ulkona tarkeni todella vähissä vaatteissa ja ennen kello kymmentä aamulenkillä pelkän hihattoman paidankin kanssa tuli aivan järkyttävän kuuma!



Vaikka aihetta olisikin suruun, niin silti päivääni liittyi monta iloista juttua. Wäinö Aaltosen Museossa oli muutama hieno teos, kesäinen ilma lämmitti mieltä ja kroppaa, sekä siskoni tekemä maailman paras juustokakku ja aamupuuroni lenkin jälkeen täytti masuni.

Täydellinen aamupala - puuro hedelmillä ja marjoilla, kahvi ja tuoremehua

Moponi oli viettänyt yön yksinään keskustassa, sillä siitä loppui eilen akku ja jouduin tuomaan sen ladattavaksi kotiin. Tänään sain sen kuitenkin muutaman polkaisun jälkeen käyntiin ja moponi pääsi turvallisesti kotiin yöksi.
Eilen ajoimme Rosan kanssa jättisuuret kassit täynnä tavaraa yhdellä mopolla eräälle kalliolle valokuvailemaan kuvistöitä. Tässä muutamia taidekuvia eilisestä:






Vielä ennen auringonlaskua menimme Assin kanssa jokirantaan istuskelemaan.


Huomenna Meikku lupasi tulla kanssani Samppikseen uimaan ottamaan aurinkoa, joten toivottavasti silloin olisi yhtä lämmin päivä kuin tänään ettei palelluta bikinit päällä.

Toivottavasti kaikilla oli mukava äitienpäivä ja muistakaa olla kiitollisia jos omistatte äidin! Kaikille se ei ole itsestäänselvyys. Olen kuitenkin tyytyväinen omaan elämääni ja kaikki vastoinkäymiset kääntyvät ennenpitkää voitoksi!

Lämmintä tulevaa viikkoa!
t Sara

5 kommenttia: